Kalaisa koski ja Hämeentienvarsi
PDF Tulosta Sähköposti
Artikkelin indeksi
Kalaisa koski ja Hämeentienvarsi
19. Itäkosken kalaporras
20. Nousukalansilta
21. Vanhankaupunginkoski, entinen Imatran Voiman alue, Viikintie 3
22. Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos, Jokiniementie 1, 00650 Helsinki
23. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo, Hernepellontie 24, 00560 Helsinki
24. TAVI-talo, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, Taide- ja viestintäoppilaitos, Hämeentie 161
25. Kaupunginpuro
26. Villa Arabeski, Hämeentie 159
27. Kaskuholmen
28. Matinkaari
30. Asuinkerrostalot, Hämeentie 156, 158 ja 160
31. Pienteollisuustalot, Hämeentie 155 ja 157
32. Arabian yritystalo, Hämeentie 153
33. Asuinkerrostalot, Hämeentie 152
34. Arabian tehdas/Arabian museo/Taideteollinen korkeakoulu ym
35. Toukola
36. Bokvillan
Kaikki sivut

24. TAVI-talo, Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuuri ja luova ala, Hämeentie 161


Tavi-talon rakennuksen pohjoisosan kohdalla toimi 1740-luvulta vuoteen 1897 useiden omistajien hallussa ollut värjäämö, jossa värjättiin mm. kaupungin ajureiden ja porvarikaartin puvut siniseksi.

1790-luvulla Forsbyn tilan vuokraajalla kauppias Österbergillä oli pellava- ja villavärjäämön lisäksi värjäämön pohjoispuolella viinanpolttimo, panimo, mallastamo ja tiilitehdas (1770-1811). Lisäksi hän hoiti kaupungin krouvia.

suurimmassa viinanpolttimossa oli kolme muurattua pannua. Kuolinpesä, jolla oli myös vaatetehdas täällä, myi polttimo-panimon ilmeisesti 1819 Nikolai Sinebrychoffille, joka oli hankkinut tuona vuonna oluenvalmistuksen ja –myynnin yksinoikeuden Helsingissä. Rakennuksissa loppui toiminta 1820-luvun alussa uusien tehtaiden valmistuttua kaupunkiin. Värjäämön paikalle valmistui 1899 Helsingfors Mekaniska Wäfveriet Ab:n (per. vuonna 1897) naistenkankaita valmistava villakutomon, värjäämön ja appretointiosaston käsittävä tehdas (ark. Theodor Höijer), joissa oli parhaimmillaan 500 työntekijää.

De Förenade Yllefabrikerna AB (Yhtyneet Villatehtaat) hankki I-maailmansodan takia käyttämättömänä seisoneen tehtaan osake-enemmistön 1918, jolloin käyttökelpoiset kutomokoneet siirrettiin Hyvinkäälle. Tilalle perustettiin vuonna 1920 vuoteen 1957 asti toiminut selfaktorikehräämö hienojen kampalankojen tuotantoa varten.

Tehdas lopetettiin laskukauden takia ja rakennus siirtyi Helsingin kaupungin sähkölaitoksen (Helsingin Energia) haltuun 1958 varastointi- ja työpajakäyttöön Asentajainkeskuksena, sittemmin Annalana tunnettuna. Rakennuksessa, jossa oli tehty muutostöitä jo aiemmin, suoritettiin suuria muutostöitä (mm. eteläosan kutomosalin sahakatto säterikatoksi, pohjoisosan sahakatto muutettu satulakatoksi jo 1951). Konepaja siirrettiin vuonna 1973 Hanasaareen ja sen tilat muutettiin energialaitoksen autohuoltotiloiksi. Energialaitos luopui rakennuksesta vuonna 1996 ja vuodesta 1999 lähtien rakennuksessa on toiminut Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurin ja luovan toiminnan koulutusyksikkönä (yli 200 opiskelijaa). Teollisuusrakennusten pohjoispuolella Hämeentien varressa sijaitsi aiemmin puinen asuinrakennus (purettu vuonna 1951) ja varastorakennus (purettu vuonna 1962). Niitä on edeltänyt monta rakennusvaihetta. 

Rakennuksen sisäpihalla on Hannu Sirenin harjateräksestä tekemä tilataideteos Varjoja (1998).



Viimeksi päivitetty 25.09.2009 13:50